maanantai 17. helmikuuta 2014

Hämeenlinnan näyttely on takana!

Hämeenlinna jännitti aika paljon, koska mukana oli kaks ensikertalaista marsua Tiitus ja Malloween.
Malloween on reipas juuri 2kk täyttänyt ihana aby poika. Tiitus taas 3vuotta oleva risteytysmarsu. En odottanut mitään suurta menestystä oikeastaan kellekään, mutta enemmän odotin pääsy pois kotinurkista ja ystävien ja tuttavien tapaamista.
Malloween raukka aloitti näyttelyn sekä petin että muodon puolella. Aamusta oli hieman kiire, mutta helpotti iltapäivää kohden. Näyttelyn tuomari oli ruotsalainen Minna Thomé. En tiedä kumpaa meistä jännitti enemmän Malloweenia vai minua itseäni. Aida jo kehui poikaa pet-puolelle ja sanoi saavansa unohtaa ropit jos tämmöisiä täällä on. Malloween oli kiltisti tuomareiden kanssa ja onkin tottunut käsittelyyn muutenkin hyvin.
Malloween sai näyttelyssä ensimmäisen sertinsä ja oli minulle ehkä hämmästyttävä kokemus, koska kukaan marsuistani ei ole koskaan saanut sertiä. Hyvä asiahan tämä oli. Malloween keräsi monet ihailut nuoruutensa ja hyvän turkinsa takia paikan päällä. Malloween oli myös tuomarin suosikki. :D
Teddyistä oli mukana Pricilla ja Neblos. Neblos ja Pricilla olivat jääneet liian vähälle trimmille vaikka oli yrittänyt ja Sokeri-Hattara oli ch-teddyissä tietysti mukana. Olin unohtanut leikata Neblosilta yhdet kynnet ja Pricillalta kokonaan. Eipä siinä pakko se oli myöntään. Kai Antin pois nukkuminen oli vaikuttanut tähän valmistautumiseen ja huoli kuinka Tiitus pärjään. 
Tiitus korjasi parhaat pisteet porukastamme Pet-puolella 94 ja muut oli kyllä hyvin kintereillä. Massaa jokainen kaipaa lisää etenkin Sokeri-Hattara. Se kai käyttää kaikkeen muuhun ravintonsa kuin lihomiseen. hävettää sen pienuus tai oikeastaan laihuus vaikka syötän sille pellettiä ja heinää paljon niin ei kroppa vain levene, mutta voi olla, että se kasvattaa nyt pituutta eikä energiaa jää enää leveyden kasvattamiseen. Mene ja tiedä jokainen marsu on erilainen.
Kävely näyttelypaikalle ja pois oli hieman tuskaista tuon boksin kanssa, joka painoi lähemmäs 10kiloa, mutta siitäkin selvisin. Kummassakin junassa eläinvaunut oli tupaten täynnä koiria. Marsut oli kummatkin matkat iisisti. Veturiin tuli joku vika paluumatkalla ja oltiin kotona sitten vähän ennen kymmentä. Väsymys oli aikamoinen, kun olin herännyt jo viideltä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti