maanantai 22. joulukuuta 2014

Muistoja vuosien varrelta

Tässä kaivelin kuva arkistoja ja löysin pari kuvaa jossa jo pois nukkunut Arttu kissa on marsun kanssa ja Wekkuli näkee elämänsä ensimmäisen kerran marsun.



sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Joulu

Marsut on tänä vuonna huomioitu parhaiten joululahjojen suhteen ihmiset jäivät kirkkaasti kakkoseks ja tulee kyllä varmaan seuraavinakin vuonna jäämään. Tänä jouluna marsut saavat uudet häkit jotka saapuu kylläkin vasta ensi vuoden puolella ja sitten saavat uudet pesäkopit jokainen ja seuraaviin häkkeihin tulee tupla määrä koppeja. Sit jos joku ääliö vielä sanoo, etten ajattele marsujani niin saa luvan tulla tunkee päänsä niihin viikon välein tulevii jätesäkkeihin. Jouluksi ajattelin tehdä isot herkkulautaset jokaiseen koppiin ennen kuin itse lähden veljelle viettää joulua. Yöksi palaan kotiin murujeni luokse.
Kissalle vielä kehitellään joululahjaa, koska eläinkaupat ovat lopettaneet sellaisen lelun valmistuksen, josta Wekkuli oikeasti piti. Mutta varmaan ostan niitä kivoja pikku hiiriä jota on sitten kiva litsata pannukakuiks alta puolen tunnin, kun sen on saanut. Toki Wekkulillekin ostetaan jotain kalliimpaa ja harvemmin ruokakupissa olevaa ruokaa.
Pienenä aina uskoin siihen, että jouluyönä eläimet alkavat puhumaan ihmisten kieltä.

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Elämää meillä

Pitäisi päättää elämässä muutama asia ensi vuodesta, jotka tulee kyllä vaikuttaa tosi paljon kaikkeen. Luultavasti tämän takia marsuharrastuksenikin tulee kuivumaan aika paljon siitä mitä tänä vuonna oli. Marsut pysyy lemmikkinä yksikään ei lähde kuin taivaaseen luoltani.

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Eilen oltiin Pinan pikkujoulunäyttelyssä

Lähdin kotoa noin varttia yli viisi eli kello soi 4. Väsymys painoi kyllä koko päivän, mutta ei sitä oikein huomannut. Sääolosuhteet oli aivan jostain syvältä menomatkalla. Lunta tai oikeastaan räntää tuli vaakatasossa suoraan auton tuulilasiin, mutta päätimme Suskin kanssa uhmata säätä. Oli kyllä aika kamala ajokeli kun ei pitkälle ulos nähnyt valaisemattomalla tiellä. Onneksi päästiin perille vähän myöhässä kylläkin. Meinasi kyllä usko, toivo ja rakkaus loppua kesken matkan. Matka Tampereelle kesti yli kolme tuntia. Näyttely oli nopeasti meidän osalta ohitse kun pojista viisi meni melkein heti ja sitten taas Neblos taas hetken päästä. Tytöt ei ollut ollenkaan mukana. Ludvigin kanssa mentiin vielä persilijan syöntikisaan mukaan, mutta ei pieni uskaltanut sitä syödä. Pelotti kai muutenkin kun oli ensimmäinen näyttely. Päätin päivän lopuksi osallistua pariluokkaan Malloweenilla ja Ludvigilla. No eipä nuo kopiot toisistaan ole, mutta miksi ei. Kaikkea on kiva kokeilla ja ihan hyvä asia Ludvigille olla esillä, että oppii ääniin. Tämä reissu tehtiin oikeastaan Ludvigin ensi askeleena kohti uutta jännittävää maailmaa. Hyvinhän tuo pieni poika pärjäsikin ensimmäiseksi näyttelyksi. Ikävä kyllä purun aiheuttana pöly oli jokaisen marsun kiusana. Mutta ensi kerralla muuta on alla. Nyt ei ollut muuta laittaa. Gusty ja Wigwam pärjäsi kyllä parhaiten porukasta. He ovat luotuja Pet-marsuja. Niin kauniita ja kilttejä ja ei helposti luiki karkuunkaan. Antaa kännellä ja väännellä. Ainut iso ongelma on Wigwamin kanssa on se kun veli katoaa näköpiiristä alkaa se panikoitumaan ja välillä huutaa hyvin lujaa veljeään. Mutta eiköhän se ajan kanssa opi, että veli tulee takaisin vaikka se olisikin jossain hetken.
  Näyttelypäivä tuntui itsestäni tosi kaaottiselta oikein itse en tiennyt omaa paikkaani ja tuntui, että järjestäjällä oli aivan liikaa asioita ja aivan liian vähän talkoolaisia. Näyttelyn käsitääkseni vastaava juoksi kun mielipuoli ympäri paikkaa välillä ja suorastaan kiukkusi, kun hänellä oli liikaa asioita. Paikkana paikka oli ihan kiva, mutta tuntui viileältä ilma sisällä.
Pakko vielä mainita, että näin Nevian Diablerien meinasin oikeasti tipahtaa kun kuulin sen nimen. Nimen joka muistutti minua ensimmäisistä paperillisista marsuista ja joka oli minun Jannen (Dimmu) ja Jussin (Diablo) sisko. Meinasin oikeasti alkaa itkemään kun näin sen. Tuli kauhea kaipuu tuota rotua kohtaan.
Mutta nyt pidämme taukoa ainakin kuukauden näyttelyistä ken tietää lähdetäänkö tammikuussa Pinan näyttelyyn. Sen asia päätös ei ole nyt tehtävä vaan kerkiää myöhemminkin. Nyt marsut viettävät onnellisina taukoa ja saavat marsuilla ja tammikuussa puolen välin aikoihin tulee marsulassa tapahtumaan iso muutos.

Paras nuori Gusty
Kuma Gusty ja Wigwam
pariluokan 3. Ludvig ja Malloween 
persilijan maisto 5. Ludvig kun 6. ei syönyt mitään ja Ludvig kokeili hampaillaan. :D

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Sain tänään jotain aikaiseksi

On pitänyt messarista asti kirjoitaa Hallitukselle esitys siitä, että näyttelylaudoissa kiellettäisiin koristeen, jotta ei käsivis niin kuin meillä kävi Picasson kanssa vaikka meillä kaikki kävi parhan päin voi olla, että seuraava ei ole. Voin sanoa, että ottihan se aikaa kirjoittaa, mutta olen ylpeä, että toteutin sen ja saan ainakin huomion herätettyä.
Picasso sai vain suuhunsa havan, joka parani jo ja on oma itsepäinen kiukkupussi.

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Pirkanmaan nakertajien pikkujoulunäyttely kutsuu meitä Tampereelle

Tämä oli vähän en lähde, lähden, en lähde, lähden osastoa. Mutta Suski kysyi lähtisinkö sen kanssa niin mikäs siinä. Äsken ilmoitin juuri porukkamme.
Näyttelyyn tulee yksi ensi kertalainen nimittäin 2kk ikäinen Ludvig. Konkareista tulee Malloween, Gusty, Wigwam, Neblos ja Picasso.
Viimeks meni niin penkin alle koko päivä. Mutta ehkä onni on nyt myötä. Toivottavasti muistan ottaa kameran mukaan niiin saa kuvattua tuon Ludvigin ja ehkä muistakin voi kuvia ottaa.
Nähdään siellä ketkä sinne tulevatkaan!

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Marsula tulee ensi vuoden puolella muuttumaan!

Marsu määrä tulee pysymään samassa kuin nyt ja saman naamatkin tulee meitä edustamaan eri näyttelyissä.
Mutta suuren muutoksen kokee marsujen häkit tai oikeastaan vaatekaappi jossa ne asuvat nyt. Se häviää kokonaan ja pohjan koko joka nyt on melkein minimissä marsujen kohdalla tulee venymään 20cm isommaksi. Tilalle tulee tehdasvalmisteiset häkit. okei siivoaminen voi olla vaikeampaa, mutta tuossa ei ole puuta varsinkaan lastulevya joka imisi itseensä kosteutta ja anna näin ollen hyvää pesäpaikkaa kärpäsille. Inhoan noita pieniä kärpäsiä jota talossani kipittää. Toinen voi olla, että marsuille tulee ns. vessalaatikot, mutta otaksun jo, että Lumikilla tämä ei tule toimimaan, Koska se hömelö rakastaa heinäkasaan sukeltamista ja siellä piilottelemista.Koppi ei ole tämän marsun pesä vaan heinäkasa. Kopissa voi käydä kääntymässä silloin tällöin. Lumikki on vähän kummallinen marsu. Mutta niin rakas.

tiistai 2. joulukuuta 2014

Ahdistus iskee!

Luin tossa marsupalstoja ja siellä paljon keskustellaan ruuista. Jos ei kiistellä mikä pelletti on hyvää niin puhutaan erilaisista kasviksista. Osassa listoissa on selvästi jotkut asiat kielletty ja toisissa ne on listattu satunnaisiksi herkuiksi ja sitten ihmiset puhuvat palstoilla kyllä sille marsulle voi perunaa antaa ja sitrushedelmiä vähissä määrin. Joo itse en kuitenkaan antaisi. Hetken päästä joku näistä joka on antanut jotain ja marsulle käykin huonosti tulee valittamaan et se on kuollut johonkin. Itse pitäydyn kyllä niissä tutuissa ja turvallisissa kasviksissa. Eniten tässäkin asiassa ahdistaa ja pelottaa itseäni se, että joku jolle asiat ei oikeasti ole juurtuneet vielä kalloon niin saa ideakseen syötellä kaikkia mahdollisia eksoottisia kasveja marsuilleen ja marsuja kuolee turhaan sen takia. Sitten kun sanot, että joku kasvattaja tuttusikin on sanonut siitä ettei saa antaa niin tulee joku aina väittää vastaan ettei naapurinkaan marsu oo kuollut kun on antanut perunaa sille. Marsun vatsa on äärettömän herkkä uusille ruuille. Sitten kun sanot, että kysyppä sitten marsuyhdistykseltä vastausta niin tulee, että ne kukkahattutädit eivät tiedä mitään, joka oikeasti loukkaa heitä jotka ovat parhaimmat tehneet vuosikymmeniä marsujen kanssa töitä. Itse olen marsujen kanssa ihan lapsen kengissä heihin verrattuna. Yksi linkki joka varsin useasti tuolla sivuilla näkyy on joku amerikkalainen http://www.happycavy.com/what-can-guinea-pigs-eat/ mielestäni listalla on paljonkin ruokia jota en antaisi edes kirveellä uhattuna marsulleni. Jokainen saa tietysti syöttää sitä mitä haluaa, mutta ei tarvitsisi valheita levitellä ympäri nettiä. 
Pitäkää siis huolta marsujenne ruokinnasta ja opastakaa aloittelijoita ja kysykää vaikka kasvattajalta jos olette epävarmoja jonkun kasviksen tms. suhteen.