perjantai 16. tammikuuta 2015

Mitä vuosi 2015 tuo? Sen Luoja yksin tietää.

Toiveissani olisi ainakin, että marsut saisivat elää pareina koko vuoden ja yksikään ei poistuisi taivaan kotiin. Edellisinä vuonna on lähtenyt liian nuoria ja liian aikaisin liikaa. En vain jaksa jos tämä sama jatkuu. Ymmärrän toki, että porukassa on Tiitus yli 4 vuotias (jos ikä pitää paikan) ja Caracas kolme ja vähän päälle jos heidän aika on sen hyväksyn, mutta jos esim. Ludvig jolla ikää ei ole kuin 4kk suunnilleen lähtisi en hyväksyisi niin helpolla. No eipä meillä pelkoa moisesta ole kun kaikki näyttävät hyvin terveiltä ja kellään ei mitään ongelmia ole ollut. Toki Pricilla minua aina huolestuttaa. Mutta toisaalta se on elänyt nyt ihan normaalia ja reipasta elämää ja aitauksessa se jaksaa peuhata oikein kunnolla. Purukalustokin on kunnossa ja painoa on. Pieneksihän se on jäänyt kun vertaa toisiin narttuihin, mutta eihän kaikki ihmisetkään samankokoisia ole. Ihana pikku pallero, joka silmillään varasti mun sydämen Nordicissa.
 Yksi uusi ja suuri muutos tulee marsulan oloihin. Häkit saavat lisäpituutta ja väännämme kokonaan uudet. Pax kaapille heitämme hyvästit. Lattialle ilmestyi jo vuoden vaihteessa aitaus jossa marsut saavat kun olen kotona juoksennella vapaana. Voi olla että alan tekee niin, että saavat olla myös poissa ollessa mennä siellä. Kissaan jokainen marsu on tottunut.
 Tänä vuonna ei ole oikein tavoitteena saada laumasta ketään muotovalioksi, kun yksi on turkkivirheellinen ja muut ovatkin koestandardeja vielä ja sitten osa on vielä risteytyksiä. Mutta aina voi yrittää jotain. Toivoisin, että tänä vuonna ch-teddy pääsisi pois tuosta koestandardista.
 Tavoitteena olis joulun alle tehdä erilaisia marsujoulukortteja ehkä myyntiin. Pitäis piirtää mallit ja kaikkea. Tavoite olis tehdä pitkis, karvaton ja sileä ainakin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti