torstai 12. marraskuuta 2015

Heipä hei!

Tässä olla viime kuukaudet oltu Nebloksen turkin kimpussa milloin minkälaisia ongelmia herralla ollut. Siksi elin jo siinä kuvitelmassa, että se näyttelyura on täysin tuhoon tuomittu. Mutta nyt ollaan joka päivä ainakin kerran harjattu turkki läpi ja saatu kaikki irtopöly ja heinänsiemenet ja tietysti irtokarvat pois. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että mitään ongelmaa ei ole enää. Mun päättäväinen asenne ja Nebloksen palkitseminen jokaisesta harjaus-ja nyppimiskerrasta on tehnyt meistä paljon läheisemmät. Ollaan tehty paljon töitä ja kyllä sillä on edelleen sen tempperamenttia tallella, mutta ei niin paljon kuin joskus. Hienointa on nähdä se ettei turkki enää hilseile niiin paljon kuin se joskus hilseili kun tuntui et koko marsu hukkuu siihen määrään hilsettä ja Nebloskin näyttää nauttivan elämästään täysillä. Ei me tähän tätä yhteishetkiämme lopeta todellakaan, koska veikkaan että palaisimme lähtötilanteeseen.
Käytiinhän me sen kanssa lääkärissä ja saatiin jotain mönjää jota ihoon laitettiin viikon ajan, mutta siitä ei kyllä merkittävää apua ollut. Lääkärikäyntikin oli kun vitsikirjasta muutenkin.
Mutta pääasia on se, että Neblos voi hyvin ja elää marsumaista elämää ja mä saan helliä sitä joka päivä ja pitää meidän välisen tuokion ja tuntea sen kuinka se rakastaa mua ja oppia siitä uusia asioita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti